Hanna Paavilainen

Värjätty kasviskeskiviikko

onsdag 23 oktober, 2013 @ 23:23
0
Tämä blogi on ollut minulle projekti, joka auttaa minua hahmottamaan hyviä ja kauniita asioita elämässä. En siis halua jäädä blogissani vellomaan niissä murheissa ja suruissa, joita elämässä väistämättä on. Toivottavasti blogini inspiroi myös muita hyvän näkemiseen ja tekemiseen.

Niin blogissa kuin elämässä yritän nyt palata takaisin normaaliin arkeen. Rutiinit ja arki kantavat ja antavat jonkunlaista hallinnan tunnetta. Tosin omiin rutiineihin - eli treenaamiseen - palaaminen on ollut hankalaa, sillä kroppani on osa kerrallaan irtisanonut sopimuksensa. Lääkäri totesi minulle tulehduksen ainakin neljässä eri paikassa, kuumeen ja mykoplasman. Olisin itkenyt, ellei olisi jo alkanut naurattaa tämä ruumiin uhmaikäisen tempperamenttikohtauksiin verrattavissa oleva niskoittelu.

Lohturuoka ei onneksi kysy kuumemittarin lupaa. Tänä kasviskeskiviikkona halusimme tehdä lämmintä keittoa loppusyksyn koleaan iltaan. Yleensä kasviskeitot ovat kermalla kyllästettyjä, joten etsimme reseptin, joka olisi vähän kevyempi. Löysin arkistoistani reseptin tällaiseen intilaishenkiseen keittoon, johon saa upotettua kausituotteita ja joka on vielä superkevyt, mausteinen, maukas sekä vegaaninen. Tosin upotin keittooni rasvatonta yogurttia ja lisäksi vielä raejuustoa (kuinkas muutenkaan!) eli se siitä vegaanisuudesta.

Kevyt tomaattipunajuurikeitto

öljyä
2 sipulia hienonnettuna
3 murskattua valkosipulin kynttä
3 punajuurta raastettuina
1 omena hienonnettuna (anopin pihasta)
500g tomaattimurskaa
2rkl tomaattipuretta
1/2l kasvislientä
1tl jeeraa eli juustokuminaa
1tl kanelia
mustapippuria
chiliä

Tarjoiluun: maustamatonta yogurttia tai raejuustoa.

Kuullota kattilassa öljyssä sipuli, valkosipuli ja punajuuriraaste, hauduta 10min. Lisää tomaattimurska, kasvisliemi, omena ja maustee ja keitä miedolla lämmöllä n. 15min, kunnes punajuuret ovat pehmenneitä. Soseuta sauvasekoittimella, tarjoile yogurtin tai raejuuston kanssa.

Punajuuri. Tuo juuresmaailman punainen kruunu - sairaan ärsyttävä kasvi!!! Sitä on niin hankala käsitellä: kuoriminen kestää ikuisuuden ja raastaminen on niin työlästä, että lihaksia hapottaa ja punainen väri värjää kädet ja keittiön ja vaatteet ja joka paikan. (Teenköhän jotain väärin? Seuraavan kerran otan hitsausmaskin ja -varusteet suojakseni!) Silti se on niin hyvää, että sitä on ihan pakko vain käyttää. Maku ja käytön monipuolisuus ovat juuri ja juuri kaiken sen vaivan arvoisia.

Yllättävää kyllä, mutta keiton ensimaku suussa on omena. Heti perään maistuu punajuuri ja lopussa jeera ja chili antavat pehmeän potkun. Yogurtti taittaa makua juuri sopivasti - ilman sitä keitosta puuttui "se jokin". Ja oi, miten kauniin värinen keitosta tuli! Upea syvä punainen! Heti teki mieli katsoa pari jakso True Bloodia. Vähän keitossa oli terveysruoan maku, kun olen tottunut niihin kermaisiin kasviskeittoihin.

punajuuri
punajuuri
punajuuri


Aamen ja terkkuja,
Hanna
Tykkää ja jaa

Kasviskeskiviikko

fredag 04 oktober, 2013 @ 08:20
0
Mieheni toiveesta (!?!) yritämme tänä syksynä lisätä kasvisruokien määrää yksikössämme. En pistä ollenkaan pahitteeksi, sillä onhan se nyt vaan niin paljon eettisempää syödä kasvisruokaa. Fakta vain on, että onhan se nyt vain niin paljon helpompaa olla kaikkiruokkainen. Kana ja tuna on vain niin helppoa, hyvää ja proteiininlähteenä verratonta! Punaista lihaa syön nyt muutenkin melko harvoin, jos lainkaan. Siitä tulee niin tukkoinen olo.

Kilautus kaverilleni Kätevälle Emännälle, joka laittoi keittiölliset supervoimansa käyttöön ja kehittelimme hänen kokeellisessa wanna-be-masterchef-keittiössään pari erilaista kasvispihviä aivan käden käänteessä.

Resepti alkaa hyvästä musiikista. Kasvisruokaan sopii mahtihyvin lähituotannossa valmistettu musiikki, kuten vaikkapa Pimeys tai Korpi Ensemble.

Sitten lanteet keinuen sörssäämään vegeä. Olenko jo sanonut periaatteeni, että kaikki sopii kaiken kanssa? Samalla luovalla sekoituksella lähdimme tekemään kasvispyöryköitä, jotka laiskuuden voittaessa muuttuivat kasvispihveiksi, mutta maukkauksi sellaisiksi. Tässä lopputulema:


PORKKANA-KIKHERNE-KASVISPIHVIT

400g kikherneitä (purkista suoraan, huuhdeltuina tietty)
3-4 porkkanaa
2 sipulia
2 perunaa (Kätevän Emännän papan kasvimaalta)
6 rkl maapähkinävoita
4 valkosipulinkynttä
1/2 chiliä (ilman siemeniä)
1 kananmuna
jeeraa eli juustokuminaa
ruususuolaa
2rkl oliiviöljyä
3rkl sitruunamehua

HERNEKASVISPIHVIT
500g herneitä (pakasteesta)
1,5dl murskattua maapähkinää
2 sipulia
2 valkosipulia
1 peruna (pienehkö)
1 kananmuna
75g tuorejuustoa
ruususuolaa
cayennepippuria
öljyä
korppujauhoja (jos taikina tuntuu liian löysältä)

Raasta porkkana/peruna, hienonna sipulit/muut ainekset ja sekoita ainekset kulhossa, survo lopuksi sauvasekoittimella mössöksi. Paista pannulla kotimaisessa rypsiöljyssä, jotta piffit saavat kauniin ruskea pinnan. Sen jälkeen uuniin 175 astetta n. 15min, jottei pihvin koostumus ole enää niin "taikinainen". Tarjoile salaatin ja tsatzikin kera hyvässä seurassa.

Olen aikaisemmin pitänyt maapähkinävoita jenkkiläisenä hapatuksena ja lähestulkoon yhtä terveellisenä kuin sokerillista Cocacolaa. Nyt aine on kuitenkin esiintynyt useissa fitness-blogeissa ja niiden aivopesemänä pitihän sitä kokeilla. Maapähkinävoi toi ruokaisuutta, tekstuuria ja makua kasvispihveihin. Kohtuudella käytettynä voin siis suositella tuota mömmöä. Varoitan kuitenkin , että on siinä ihan hirveästi kaloreita, enkä voisi kuvitella vieläkään laittavani sitä ja hilloa leivän päälle, kuten jenkeissä on tapana.

kasvis
kasvis
kasvis
kasvis
kasvis
misaus


Aamen ja terkkuja,
Hanna
Tykkää ja jaa

Hyvää tekevä keittokirja

onsdag 25 september, 2013 @ 08:57
0
lautasellinen
lautasellinen
laituri
lautasellinen


Kokkaa hyvää. Tee hyvää.


Lempihyväntekeväisyysjärjestöltäni Naisten Pankilta on ilmestynyt kirja lempiaiheestani eli ruoasta. "Lautasellinen iloa" kokoaa mielenkiintoisia reseptejä ympäri maailmaa. Tosin en ole vielä päässyt reseptien testailemisen vaiheeseen, kun olen vasta mutustellut reseptien väleihin pursotettuja tekstejä. Kirjoittajien joukossa on monia suosikkejani, mm. Sinikka Nopola ja Hannu-Pekka Björkman.

Yksi teksti reseptien välissä on hiippakuntani piispan Irja Askolan ruokarukous, joka saa omani kalpenemaan 6-0. Kärsimättömästä luonteestani johtuen räpätän "Siunaa-Jeesus-ruokamme-aamen" nopeasti haarukan ollessa matkalla jo suuhun. Askolan rukouksessa taasen muistetaan niin kaupan kassaa kuin ruoka-aineiden tuottajaa sekä myös niitä, joilla ei ole sitä jokapäiväistä leipää.

Kirjalla tuetaan siis Naisten Pankkia. Naisten Pankki on hyväntekeväisyyskohde, joka oikeasti toimii. Se perustuu Nobel-voittaneeseen konseptiin pienlainoista ja parantaa naisten toimeentuloa maailman köyhimmillä alueilla. Tämä ei edes ole mitään jeesustelua (tai, no, ehkä vähän... kyllä se Nasaretin puuseppä taisi hyväntekemiseen kehottaa tai jotain). Uskoi sitten Jumalaan tai ei, voi joka tapauksessa uskoa hyvän tekemiseen. Fakta: naisten toimeentulon parantaminen edistää koko perheen ja kylän hyvinvointia.

Lisätietoja keittokirjasta täältä: Lautasellinen iloa

Aamen ja terkkuja,
Hanna
Tykkää ja jaa

Toivepoustaus: Ruokaisa salaatti

onsdag 18 september, 2013 @ 09:02
2
Sain blogin lukijalta viestin, jossa pyydettiin kirjoittamaan tänne reseptejä ruokaisista salaateista. Mulla on aika monta mottoa elämässä, mutta etenkin seuraavat kaksi ja ne sopivat myös salaatin rakentamiseen:

"Vähän liikaa on just sopivasti"

&

"Kaikki sopii kaiken kanssa"


Rakennan salaattini yleensä tällä kaavalla:
salaatti


Pohja: 2 erilaista vihreää (yleensä pinaattia, vuonankaalia, jäävuorisalaattia ja rucolaa. Eilen salaatissani oli jäävuorisalaattia ja rucolaa. HUOM! ne kaupan valmissekoitukset ovat usein aika ällöjä ja löllöjä.)

Proteiinia: käytän yleensä kanaa tai kalaa n. 120g per hlö. Rasvaton raejuusto on myös hyvä!

Jotain suolaista: esim. vähärasvaista fetaa tai kastike oliiviöljystä, sitruunanmehusta, suolasta ja pippurista.

Jotain makeaa: melonia, viinirypälettä, mansikkaa tai persikkaa tms. Ei nyt sentään vaahtokarkkia. Koska vähän liikaa on juuri sopivasti, niin eilen salaatissani oli mansikan ja tummien viinirypäleiden lisäksi vielä kiwiä.

Jotain rouskuvaa: paprikaa, kurkkua, kukkakaalia tms. Eilen pilkoin vain kurkkua joukkoon.

Hyvää rasvaa: avocadoa, siemeniä tai pähkinöitä tuomaan lisää ruokaisuutta ja hyvälaatuista rasvaa. Eilen tämä taisi unohtua.

Kastike: laiskana ihmisenä käytän ihan oliiviöljyä ja sitruunamehua tai sitten valmiita kastikkeita. Suosikkini ovat erilaiset sweet chili -mönjät ja vaalea balsamikastike (joita saa peruskaupasta). Pidempiaikaisempi projektini on ollut käydä ostamassa Ravintola Teatterin Wine & Delistä kotiin heidän ihania salaatinkastikkeitaan, mutta jotenkin en ikinä ole saanut aikaiseksi, vaikka käynkin heidän salaattibuffassa vähän liiankin usein.

Teen yleensä salaattia yllä olevalla kaavalla isomman setin, niin että siitä riittää meidän yksikölle kahdeksi päiväksi - hyvällä säkällä vielä lounaaksikin töihin. Vaihtelua saa vaihtamalla kastikkeen ja proteiininlähteen. Eilen syötiin tätä salaattia halloumin kanssa, tänään kanan ja raejuuston kanssa.

salaatti1
salaatti2
kastike


Aamen ja terkkuja,
Hanna
Tykkää ja jaa

Mysteerikurpitsa

måndag 09 september, 2013 @ 10:34
1
Ystäväni "Kätevä emäntä" on katsonut liikaa Mastercheffiä ja Topcheffiä ja luulee olevansa yksi kilpailijoista. Onneksi kyseisen Emännän luulot eivät ole kovinkaan epärealistisia, vaan hänen koekeittiössään valmistuu milloin mitäkin ihanaa. Koen olevani todella onnekas, sillä Emäntä asuu samalla kadulla ja pääsen usein tämän topchef-siviili-koekeittiön apajille.

Yksi Emännän itselleen asettamista kokkitehtävistä on etsiä kaupasta erikoisia aineksia ja kotona keksiä niistä ruokalaji - mieluiten kaksi. Tällä kertaa kaupasta oli tarttunut mukaan myskikurpitsa.
myski

Täytyypä myöntää, että itselläni olisi kyseisen mysteeriraaka-aineen kanssa mennyt sormi suuhun. Enhän ole ennen edes nähnyt moista hedelmää. Vai onko se vihannes? Ei kuitenkaan juures? Jep, minusta ei taitaisi tulla kummoinenkaan kokkikilpailija. Emännän keittiössä ei kuitenkaan laitettu suuhun sormea, vaan kurpitsaporkkanakeittoa.

Myskikurpitsaporkkanakeitto
1 myskikurpitsa
3 porkkanaa
3 sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 punainen chili (ilman siemeniä)
2 kasvisliemikuutiota
tuorejuustoa (valkosipulilla maustettua)
öljyä (pari ruokalusikallista kuullotusta varten)
1tl timjamia
ruususuolaa

Tarjoiluun: raejuustoa & paahdettuja pinjansiemeniä

Kuutioi myskipurpitsa, sipulit, porkkanat, chili ja valkosipulin kynnet. (Myskikurpitsan siemenet kannattaa säästää ja paahtaa. Paahtaminen öljyssä ja hunajassa maustettuna suolalla ja chilillä osottautui erittäin onnistuneeksi kokeiluksi.) Kuullota öljyssä kattilassa. Lisää vettä ja kasvisliemikuutiot. Anna kiehua rauhassa ja päivitä juorut ystävän kanssa. Muista kehua uutta kampausta tai vaatekappaletta. Kun porkkanat ja kurpitsa ovat pehmenneet, soseuta sauvasekottimella. Lisää ja sekoita joukkoon tuorejuusto sekä maun mukaan mausteita.

Aikaansaannoksena pitäisi olla herkullisen värinen, samettinen ja makeahko keitto, jossa on hieman jälkipotkua chilistä, mutta maut erottuvat hyvin.

Lisukkeena teimme klassisen kokkikirjan reseptillä perunarieskoja munavoin kera. Munavoihin voi ja kannattaa muuten lisätä myös raejuustoa, joka tuo proteiinia ja raikkautta levitteeseen.
mari

rieska

keitto

leipää


Aamen ja terkkuja,
Hanna
Tykkää ja jaa

Arki yhtä juhlaa

tisdag 03 september, 2013 @ 09:31
0
Papille arki on yhtä juhlaa, sillä pääsen joka työviikko kasteisiin ja häihin. Iloisissa perhejuhlissa ei voi muuta kuin hiljaa todeta, että olen aika kivan ammatin osannut valita. Tai sitten minut on valittu: elämänhallinta ja kontrollintunne on tällä pallolla taitaa olla loppuviimein aika illuusiota.

Joka tapauksessa voileipäkakkukestävyyteni on aika kovaa luokkaa - ammattilaistasoa.


Kastejuhlien ja kermakakkujen asiantuntijana haluan listata tähän käytännön vinkkejä kasteesta. Yritän pitää korkeafilosofisen teologian minimissä ja keskittyä nyt käytännön juhlimiseen.

VINKKEJÄ KASTEJUHLAAN:


- Kastetta kannattaa juhlia! Vaikka itse juhlasankari on niin pieni, ettei ehkä ymmärrä juhlasta paljoakaan, niin juuri siksi! Armo on täysin ansaitsematonta, sen saa vaikkei ymmärtäisi siitä mitään. Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme ja äärettömän arvokas ja sitä sietää juhlia!

- Kaste on ihme ja sakramentti, jonka vaikuttavuus ei ole kiinni puitteista, vaan Jumalan armosta. Älä keskity kilpavarusteluun. Monilla seurakunnilla on myös kastepäiviä, jolloin kirkossa kastetaan monta lasta ja seurakunta tarjoaa yhteisesti kahvit ja kermakakut.

- Tee juhlista omat. Kerro kastavalle papille, millaisista musiikista ja virsistä pidät. Soita cd:ltä laulu, joka on teidän perheelle tärkeä. Pyydä isovanhempia ja kummeja valmistelemaan runoja ja/tai rukouksia, jotka he voivat lukea. Valmiita isovanhemman rukouksia ja kummin rukouksia on myös olemassa. Ota mukaan juhlasankarin isoveli ja/tai isosisko vaikkapa pyyhkimällä vauvan pää kasteen jälkeen. Pyydä sukulaisilta kastemekkoa ja -maljaa tai aloita uusi perinne hankkimalla uudet. HUOMHUOM! Kastemaljan vesi on oltava lämmintä. Haluaisitko itse saada kylmää vettä niskaan? No ei halua vauvakaan!

- Juhlapaikka. Kasteen ei ole pakko olla kirkossa, vaikkakin kirkko luo juhlavat puitteet tilaisuudelle. Kaste voidaan toimittaa myös kotona tai vaikka ulkona tai mökillä. Seurakunnilla on usein tarjota tiloja myös ristiäisjuhlapaikalle, mutta "jatkot" virallisen kasteosuuden jälkeen voi olla vaikka läheisessä ravintolassa. Koristele juhlapaikka teeman mukaiseksi: tuoreen vauvan tärkeitä esineitä pyykkinarussa, pikkuisen käden- tai jalanjäljet pöytäliinalla tai nimikyltti askarreltuna ovenkarmiin. Olen aiemminkin jo tänne kirjoittanut, että kukat ovat kuin visuaalisia rukouksia: uusi ihme on saanut syntyä kauniiseen maailmaan. Kukissakin on nyt muotia sesonki ja ekologisuus.

- Ruoka. Kokemuksesta sanon, että voileipäkakku on kastejuhlien kestosuosikki. Raikas salaatti tai keitto ovat myös maistuvia, suolaisia vaihtoehtoja! Muista pyytää apua kummeilta ja isovanhemmilta tai ammattilaisilta - vanhempien tärkein tehtävä kastepäivänä on pitää pikkusankari(tar) tyytyväisenä, ei paiskia keittiössä. Kahvi ja keksi on ihan riittävä vaihtoehto - varsinkin, jos siitä vieraille informoi etukäteen.

kaste

kaste

kukat

naru

sukat

jalat

rusetti


Aamen ja terkkuja,
Hanna

PS. Jäikö vielä kysyttävää? Vastaan ilolla kaikkiin kommentteihin! Lisäksi hyvä muistilista ja tietopaketti kasteesta löytyy täältä:
http://kaste.helsinginseurakunnat.fi/kaste.html
Tykkää ja jaa

Omena-maitorahkaherkku

tisdag 27 augusti, 2013 @ 11:48
0
Jiihaa, kotimainen omenakausi on täällä!

Jos jollakulla on pihapuussaan (pääkaupunkiseudulla) tuhottomasti omenoita, niin tulen ilolla varastamaan muutaman! Ehkä pitää ilmoittautua siihen Facebookin omenapörssiin - onko kellään kokemuksia siitä?

Yleensä paloittelen kotimaiset omenat pakkaseen ja vuoden mittaan upottelen smoothieen. Toinen lempikäyttötapani on tämä terveellinen ja proteiinipitoinen välipala.

omena
Omenaherkku
Puoli purkkia maitorahkaa
saman verran rasvatonta vaniljajogurttia
omenaa paloina
kanelia

Pohjalle mixataan maitorahka ja jogurtti, päälle omenaa paloina ja vielä kanelia. Tämä on varsinainen jälkkäriherkku!

Kannattaa muuten tarkistaa jogurtin arvot kaupassa ennen ostoa – joskus rasvattomissa jogurteissa on hävytön määrä lisättyä sokeria. Myös maustamattomissa! En ymmärrä, miksi.

Aamen ja terkkuja,
Hanna

PS. Kiinnostaako kausiruoka? Tsekkaa www.mindo.fi/
Tykkää ja jaa
C7C4ADF6-E91C-41D0-B6C4-FA527F87331D