Hanna Paavilainen

Onko tanssi tabu?

torsdag 24 november, 2022 @ 14:17
0

”Siellä, missä on tanssimista, on paholainen”
- kirkkoisä Johannes Khrysostomos (347-407).

Aloitin reilu vuosi sitten tanssimaan bachataa. Se on lattaritanssi, jota tanssitaan pareittain ja laji on tunnettu varsin sensuaalina. Kun on koko elämänsä nyrkkeillyt ja paininut, ei ihokosketus ole minulle mikään ihmeellinen juttu. Itse asiassa painissa mies vääntää minua eksoottisimpiin asentoihin kuin tanssissa koskaan. Mutta tanssin aloitettuani olen törmännyt omituisiin oletuksiin ja ennakkoluuloihin. Luulisi, että 2020-luvulla oltaisiin päästy jo eteenpäin kirkkoisien ajatuksista, mutta edelleen tanssi mielletään jollain tavalla syntisemmäksi kuin muut urheilumuodot.

Aloin saada kommentteja, että kuinka mieheni suhtautuu tanssiini, eikö hän muka ole mustasukkainen. Hyväksyykö miehesi todella harrastuksesi? Kuulin juoruja selkäni takaa eri tahoilta. Tanssiani paheksuttiin. Tanssitunnilla otin videota ja yksi mies pyysi, ettei hän näkyisi videolla, koska hän käy vaimoltaan salaa tanssimassa. Useampi kertoi, että oli kysynyt lupaa puolisoltaan lähteä tanssimaan. Yksi tanssijapari on sopinut, että tansseihin mennään aina vain yhdessä, ei koskaan itsekseen ilman toista. En tiedä, mitä tämä sitten kertoo suhtautumisesta tanssiin tai parisuhdekäsityksistä Suomessa. Tässä muutama toistuva oletus, johon tanssin kanssa törmään:

Oletus 1: Apua, napa näkyy
Tanssiin liittyy usein vähäpukeiset (naiset). Tämä pitää paikkansa. Tanssin myötä omakin pukeutumiseni on muuttunut vuodessa konservatiivisesta navan paljastavaan. MUTTA. Toista perässäni: ihminen saa pukeutua miten tahansa.
Huom! Tähän lauseen perään ei mahdu yhtään muttaa. Huom! Myös naiset lukeutuvat ihmisiin.

Oletus 2: Tanssiin liittyy alkoholi
Tämä ei pidä paikkansa. Ainakaan niissä paikoissa, missä itse käyn, tansseissa ei liiku alkoholi, koska humala vaikuttaa rytmitajuun ja tasapainoon. Kukaan ei halua olla liki umpijurrisen tanssiparin kanssa. Eikä se alkoholikaan mikään synti ole itsessään.
Toista perässäni: Viini on viisasten juoma.

Oletus 3: Tanssi on eroottista kosiotanssia
Tämä voi olla totta. Tanssiin voi liittyä kosiskelua. Kosioleikkiä tosin voi tapahtua myös työpaikalla, afterworkeilla, koulussa, kahvilassa, nyrkkeilysalilla tai lähikaupassa. Mutta tanssimassa, töissä, kahvilla ja kaupassa voi käydä myös ilman flirttiä. Sosiaalitansseissa, jossa käyn, vaihtuu pari jokaisen kappaleen jälkeen, että tapana ei ole jäädä soidintanssimaan yhtä tirppaa. Etikettiin kuuluu tiukasti, että tanssiparia ei lääpitä eikä kourita.

Toista perässäni: Tanssi ei ole vaatteet päällä rakastelua.

Aamen ja terkkuja,
Hanna

Paras Halloween-asu

måndag 07 november, 2022 @ 09:24
0
Olenko se vain minä, vai onko Halloween tullut tänä vuonna suuremmin Suomeen kuin koskaan aikaisemmin? Sen viettopäivästäkin tuntuu olevan epäselvyyttä. Monet viettivät sitä lauantaina lokakuun lopussa, toiset maanantaina 31.10., sitten jossain välissä oli vielä Dia del muertos ja nyt vielä pyhäinpäiväkin pitäisi pukeutua zombieksi.
Esikoiseni, tokaluokkalainen, olisi halunnut mennä kiertelemään ”karkki tai kepponen”. Tiukkapipoinen äiti kielsi poikien kierroksen, enkä ole odottamassa Vuoden äiti -palkintoa kotiin lähiaikoina.

Inhoan kaikkea kauhujuttuja, joten halloween saa aina niskakarvani nousemaan. Se myös tuntuu kovin amerikkalaiselta tuontituotteelta, joka eroaa perinteisestä pyhäinpäivästä. Pyhäinpäivänä kun on ollut tapana hiljentymään edesmenneitä rakkaita, sytyttää kynttilä ja hiljentyä. Kaukana on harras hautausmaakävely halloweenin tekoverisistä karnevaaleista.

Siispä halloweenin aikaan ilmestyn juhliin ilman asua ja korkealta jalustaltani julistan kovaan ääneen: ”En vietä halloweenia, vaan pyhäinpäivää!” En ole odottamassa vuoden pidetyin juhlavieras -palkintoa tänäkään vuonna.

Yhdestä tuontituotteesta olen halloweenissa kiitollinen: kurpitsa! Se on ihana raaka-aine keittoihin, lisukkeeksi, kakkuihin ja käytän sitä myös pizzan täytteenä! Ruoka ja viini -lehdestä löytyy ihanimmat reseptit tähänkin satokauteen!

Oppitunti epäonnistumisesta

måndag 31 oktober, 2022 @ 12:20
0
Olen selvittänyt penkkiurheilun vetovoiman ja urheilulehtien suosion salaisuuden.

Urheilun seuraaminen tarjoaa väylän erilaisten tunteiden - erityisesti epäonnistumisen tunteen - käsittelyyn. Urheilussa kun pääsääntöisesti aina vain yksi voittaa ja toinen tai muut häviävät. Urheilua katsoessa tai lukiessa urheilijoiden elämistä lehdessä voi kotisohvan turvassa käydä läpi omia häviön hetkiä - Luoja tietää että niitä meillä kaikilla on kertynyt.

Nyrkkeily on opettanut minulle paljon. Ei urheilemiseni ole mitenkään ollut voittokulkua, mutta opettavaista - nyrkkeily on opettanut oman keskinkertaisuuden sietämistä, epäonnistumista julkisesti, pettymyksen käsittelyä, häviämistä ja häviön jälkeen jatkamisesta. Kuulostaa ehkä rankalta, mutta nämä opit ovat auttaneet elämässä niissä hetkissä, kun vastaan on tullut jotain paljon kovempaa kuin nyrkki.

Yritä parhaasi, niin se riittää

måndag 24 oktober, 2022 @ 16:46
0
Eräs kuuluisa näyttelijä erään naistenlehden henkilöhaastattelussa kertoi oppineensa armollisuutta itseään kohtaan. Kuvista näkyi täydellinen hymy, virheetön iho ja muodikkaat vaatteet. Entinen kilpailuviettinen suorittaja on nyt oppinut, että ”kunhan teet parhaasi, niin se riittää.”

Armollisuus on tästä lauseesta kaukana. Tämä on sukua hyvää tarkoittavalle ja täysin tarpeettomalle kannustukselle: ”yritä parhaasi”.

Ei kai mikään ole mahdottomampaa, kun tehdä aina parhaansa. Pitää olla myös lupa olla välillä keskinkertainen, tehdä asioita rutiinilla tai vasemmalla kädellä. Itse asiassa ihmisellä pitää olla lupa välillä tehdä asiat todella huonosti, rimaa hipoen tai sen täysin alittaen.

En yritä tänään parhaani, sillä väsyttää.
En tee tänään parastani, sillä olen kyllästynyt ja vähempikin riiittää.
Ja katson tuota itse itselleni asettamaa rimaa, nauran räkäisesti ja potkaisen sen kumoon, kävelen toiseen suuntaan.

Tätä on todellinen armo.

Maailmaa pelastamassa

onsdag 12 oktober, 2022 @ 12:18
0
Maailma tuntuu olevan sellaisella tolalla, että tekisi mieli työntää pää puskaan. Tulkaa hakemaan pois sitten, kun tämä kaikki on ohi. Isojen asioiden alla tuntuu olo voimattomalta, mitäs tässä yksi ihminen voi maailmanpolitiikalle tai ilmastokriisille tai millekään. On kuitenkin asioita, joille voi jotain, jos tekee jotain.

-vaihda puhtaat lakanat. Sekin on kuitenkin tehtävä, vaikka kuinka naapurissa sodittaisiin.
-Käy sienessä. Metsä auttaa tutkitusti mielenterveyteen. Jos et tunnista sieniä niin heitä keräämäsi sienet retken lopuksi pois.
-käytä turvavyötä ja pysähdy stop-merkin kohdalla.
- harjoittele kiitollisuutta: huomaa ympärilläsi tärkeät yhteydet ihmisiin ja luontoon.
-ulkoiluta koira, silitä kissaa, peittele lapsi nukkumaan.
-lahjoita, sillä maailmaa tarvitsee kuitenkin rakentaa pitkäjänteisesti parempaan suuntaan. Maailma ei muutu hetkessä eikä itsessään, on tehtävä töitä hyvän eteen. Lehtikuningas on mukana Nenäpäivässä, jonka keräyksellä autetaan yhdeksän järjestön kautta heikoimmassa asemassa olevia lapsia ympäri maailman. Esimerkiksi koulumahdollisuus tasa-arvoisesti kaikille lapsille on pitkän tähtäimen rauhantyötä. Lisätietoja täällä: Nenäpäivä

Toinen jalka Namibiassa

tisdag 20 september, 2022 @ 13:52
0
Namibia

Aamen ja terkkuja,
Hanna

Elä oman näköistä elämää

söndag 07 augusti, 2022 @ 11:54
0
Mottoni on ollut aina ”asioille voi jotain, jos niille tekee jotain”. Sitä on hampaat irvessä yrittänyt muuttaa asioita, saada aikaan ja suorittaa. Motto on myös toiminut, sillä olen monta asiaa aikaiseksi.

Johdatus on mulle sitä, kun eteeni johdatetaan ihmisiä ja keskusteluita, joilla on sama viesti. Luojani tuntee mut, ei riitä tälle jääräpäälle pienet vihjeet. Tällä hetkellä olen useammasta paikasta törmännyt lauseeseen "pitää elää oman näköistä elämää".

”Luuletko, että olet saanut aikaiseksi kaiken elämässäsi siksi, koska olet niin suorittajaluonne?” ystäväni kysyi.
”Totta hitossa!” vastasin rehellisesti. Suorittamisen tarve on aikaansaamisen alkuvoima!
”Oletko koskaan ikinä miettinyt, että olet saavuttanut asioita VAIKKA olet suorittajaluonne, ei KOSKA olet suorittaja?”
Touche.

Ehkä saisin enemmän aikaiseksi, jos hyväksyisin asiat niin kuin ne ovat nyt. Jos lopettaisin suorittamisen, alkaisiko oman näköinen elämä?

Aamen ja terkkuja,
Hanna
Hanna Paavilainen
C7C4ADF6-E91C-41D0-B6C4-FA527F87331D