Hanna Paavilainen

Kuukkeli

sunnuntai 27 helmikuuta, 2022 @ 16.03
0
Istun juuri kymmenettä tuntia autossa tekemässä matkaa kotiin. Takapenkillä padit pitävät huolen siitä, ettei vielä kertaakaan ole kuulunut ”ollaanko jo perillä”. Takana on viikon loma Pyhällä ja olo on kuin palaisi ulkomailta kotiin.

Mondo kokoaa tasaisesti parhaita vinkkejä Lapin matkailuun eri vuodenajoille. Myös Apu-lehdessä oli vastikään hyviä vinkkejä siitä, miten Lapin matkaankin kannattaa tosiaan suhtautua kuin ulkomaan matkaan: lukea kirjallisuutta etukäteen, tutustua aidosti kulttuuriin, selvittää paikallisia tuotteita.

Pyhän Tiaislaavulla juttelin hollantilaisporukan kanssa. Satuimme laavulle samaan aikaan ja jaoimme nuotion. Kuukkelit kuulivat äänemme ja lensivät viereisiin puihin väijymään osuuttaan. Kohotin kämmenellä leivänpalan ja lintu lensi nappaamaan sen siitä. Kuukkeli on legendan mukaan sielunlintu, sillä metsästäjän sielu siirtyy kuoltua siihen. Tosin Lapin veli sanoi tämän olevan huttua. Hänen mukaansa kuukkeli on onnenlintu, sillä lintu lentää helposti lähelle ja metsästäjä saa siitä helpon paistin.

Miksi ihmeessä hollantilaiset tulevat Pyhälle vaeltamaan, kun Alpitkin ovat ihan vieressä? He vastasivat: luonto. Lapissa luontosuhde on aivan erityislaatuinen. Kun katsoo poroa silmiin tai syöttää kuukkelia, on hetkeksi maailma kohdallaan, vaikka naapurissa soditaan. Lumen narahdus jalkojen alla, pään yllä tähtitaivas, joka on niin syvä, että siihen voisi sukeltaa pää edellä.

Lappi
Lappi
Lappi
Lappi

Aamen ja terkkuja,
Hanna

Kirjoita kommentti

Nimesi: * Sähköposti: URL:
Kommentit*

C7C4ADF6-E91C-41D0-B6C4-FA527F87331D