"Tie Helvettiin on kivitetty kauniilla lupauksilla."

Näin kerrotaan Lutherin sanoneen. Tosin on hänen suuhunsa laitettu kaikenlaista muutakin sitaattia, jotka eivät ole olleet totta, joten vakuuseen en mene tämänkään todenperäisyydestä. Sanonnalla kuitenkin tarkoitetaan jotain sellaista, että lupauksilla ja hyvillä aikeilla ei ole mitään merkitystä, jos toimii kuitenkin toisella tavalla. Oma lempimottoni (työ)elämässä on: "hyvin suunniteltu on ei-yhtään tehty".

Uutena vuotena on ollut tapana aloittaa elämä uusiksi, aloittaa dieetti, lopettaa alkoholi, aloittaa kuntoilu, olla läsnäolevampi vanhempi tai ihan vaan parempi ihminen.

Mutta. Mikään uudenvuoden lupaus, edes se, jota noudatettaisiin orjallisesti ja pilkulleen joulukuuhun asti, ei tee sinusta enemmän rakastamisen arvoista. Sillä olet jo arvostettu, hyväksytty, rakastettu. Mikään lupaus, pidettykään, ei varmista kontrollia koronaan tai elämään tai kaaokseen.

Eli mitä jos ei kivitettäisi teitä lupauksilla ja pedattaisi itselle pettymyksiä. Jos ei edes yrittäisi olla parempi tai timmimpi, vaan laskettaisiin itse asetettamaa suoritusten rimaa alas. Jos sen laskisi niin alas, että pienimmätkin jutut, mitä itse tai joku muu on tehnyt, vaikuttaisi suurilta ylpeyden aiheelta. Minä, suorittaja, onnistuin tänään tiskaamaan lautasen rikkomatta sitä. Sinä, suorittaja, onnistuit kysymään ruokapöydässä, että haluaisinko minäkin vettä samalla kuin kaadoit itsellesi lasillisen. Iloitaan ja rehvastellaan 2021 "suurista" saavutuksista, eikä vaadita yhtään lisäsuoritusta vuodelta 2022.

Aamen ja terkkuja,
nimimerkki "Pessimisti ei pety"