Hanna Paavilainen

Mukaan kutsumisen arvo

sunnuntai 11 heinäkuuta, 2021 @ 09.38
0
Olin viime viikolla juhlissa, jossa koin yhden ihmisen jääneen porukasta ulkopuoliseksi. Kipuhermoon iski voimalla joku yläasteen aikainen trauma siitä, kun ei vaan sovi joukkoon. Aloin puhua - ehkä liian äänekkäästi näin jälkikäteen ajatellen - mukaan kutsumisen arvosta.

Kanssakeskustelijani oli sitä mieltä, että kyllä se on ihan jokaisen omalla vastuulla, että tuleeko juhlissa porukoihin vai istuuko yksinään. Ketään ei voi pakottaa sosiaaliseksi ja jokaisella on oltava vapaus olla myös itsekseen, jos siltä tuntuu. Jokainen on vastuussa omasta viihtymisestään. Jos haluaa tulla ryhmään mukaan, on itse laitettava jalkaa toisen eteen kohti haluamaansa rypästä.

Tavallaan viisaus siinäkin. Eihän sitä voi toisen puolesta ryhmäytyä tai viihtyä. Jokaisen on opittava tunnistamaan, mitä haluaa (istuako yksin vain yhdessä) ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Itsekin yleensä vältän muiden ihmisten puolesta taistelua, sillä usein ei tiedä koko kuvaa. Tässäkin tapauksessa oli niin, että tämä ulkopuoliseksi tulkitsemani henkilö oli autuaan onnellinen itsekseen. Pitäisi vaan pitää huoli ihan vaan siitä omasta tontista.

Jäin miettimään, että miksi kilahdin tästä tilanteesta, sillä toisten puolesta loukkaantuminen ei ole tapaistani. Tajusin, että tässä loukataan minulle tärkeää arvoa - mukaan kutsumista. Se on aika paljon vaadittu yksilöltä, että pitäisi tunkea itsensä mukaan uuteen ryhmään. Vielä enemmän se on vaadittu, jos pitäisi tunkea mukaan vanhaan ryhmään, jossa roolit on sanomattomasti jaettu ja dynamiikat käsikirjoitettu vuosien saatossa. Itselläni on ainakin iso kynnys kutsua itseään mukaan ryhmään, jossa näytetään viihtyvän aivan hyvin ilmankin minua. Tarvitaan kutsu, tervetulon sana, luokse heiluttava käsi, vapaaksi osoitettu tuoli.

Ei ehkä ole sattumaa, että olen päätynyt kirkkoon töihin ja nyrkkeilemään. Molemmissa niissä olen kohdannut yhteisön, jonka arvoihin kuuluu mukaan kutsuminen. Olen kokenut oloni tervetulleeksi. Olen saanut kutsun.


Aamen ja terkkuja,
Hanna
Hanna Paavilainen

Kirjoita kommentti

Nimesi: * Sähköposti: URL:
Kommentit*

C7C4ADF6-E91C-41D0-B6C4-FA527F87331D