Hanna Paavilainen

Rautaiset äidit

sunnuntai 16 kesäkuuta, 2019 @ 12.08
0
Vauvat pötköttelevät vatsallaan salin lattialla ja taaperot ahertavat puolen kilon levykiekkoja telineisiinsä. Äidit säikyttelevät painoja ja nöyryyttävät rautaa. Nyt ollaan jossain ihan muualla kun perusmuskarissa.

Olin hyvin skeptinen, kun ystäväni pyysi minua mukaan crossfittiin. Olin pitänyt lajia epämääräisenä painojen paiskomisena kauhealla kiireellä. Menin kuitenkin salille (jota crossfittaajat kutsuvat boxiksi) ihan sillä houkutuksella, että sinne sai ottaa lapsen mukaan. Kutkutteli ajatus, että urheilun saisi hoidettua päivällä lapsen kanssa.

Odotin crossfitilta lähinnä paikkaa, mihin paeta tylsää hiekkalaatikkoelämää pariksi tunniksi. Sain yllätyksekseni uuden harrastuksen, erottuvat reisilihakset ja koko joukon uusia ystäviä. Samalla kun rauta nöyrtyy näiden äitien käsittelyssä, käydään läpi myös mieltä painavia asioita. Hauiskääntöjen välissä puhutaan vanhemmuudesta, parisuhteesta, identiteetistä ja arjen kipukohdista. Parisuhde on parantunut, kun en enää kelloa naputellen odottele miestä kotiin vapauttamaan minut lähtemään treeneihin.

Välillä ei tanko meinaa nousta, silloin vaihdetaan keppiin ja treenataan lempeämmin. Useammin kuin välillä ihana ohjaajamme täydellisine vatsalihaksineen saa tsempattua meitä ylittämään omat rajamme. Jos olisin ensimmäisen lapsen kohdalla löytänyt tällaiset yhteisön ja harrastuksen, olisin säästynyt aika monilta itkuilta yksin kotona.

Toisella tuotantokaudella (ei toisella kotiäitijaksolla) olen oppinut, että elämän ei tarvitse olla pelkkää hämä-hämä-häkkiä, jos ei halua. Miten kestikin tajuta näin kauan, että oman arkensa voi itse rakentaa juuri niin sellaiseksi kuin haluaa?

mamma CrossFit

Aamen ja terkkuja,
Hanna
Tykkää ja jaa

Kirjoita kommentti

Nimesi: * Sähköposti: URL:
Kommentit*

C7C4ADF6-E91C-41D0-B6C4-FA527F87331D